Arktinenpuutarhamopsi
Osa 7.
Teksti ja kuvat: Jussi Ingervo
Vuoden 2022 aikana arktisesta puutarhamopsista tehtiin vain kaksi havaintoa. Sen elintavat ovat huomaamattomia. Ei ole ihme, että laji on säilynyt näin kauan tieteelle kuvaamattomana ja vain muutamat kansantarinat ja sananlaskut viittaavat sen olemassaoloon. Huolimatta suuresta määrästä riistakameroita ja tutkijoita jäi havaintosaalis laihaksi.
Huhtikuun loppupuolella 2022 havaitsija raportoi, että arktinenpuutarhamopsi (Canis mopsus ssp. arcticus f. hortus) oli herännyt talvisesta puolihorroksestaan ja lähtenyt ravinnon hakuun. Se kahlaili vielä jäisessä vedessä, osoittamatta mitään palelemisen merkkejä. Se etsi rantavedestä äyriäisiä, simpukoita, lumpeen juurakoita ja muuta ravinnoksi kelpaavaa. Kaksi sorsaa oli paennut jäälle. Arktinenpuutarhamopsi silmäili niitä mietteliäänä, arvioiden mahdollisuuksiaan hyökätä niiden kimppuun. Myöhemmin se siirtyi rannalle kukkivien sinivuokkojen luokse. Tämä lajille tyypillinen tapa hakeutua kukkivien kasvien luokse herättää mopsikologien keskuudessa edelleen paljon pohdintaa käyttäytymisen evolutiivisesta merkityksestä. Toistaiseksi sen syy on tuntematon.
Toukokuun lopussa 2022 tehtiin arktisenpuutarhamopsin (Canis mopsus ssp. arcticus f. hortus) käytöksestä tuomenkukkien luona uusia havaintoja. Aiemmassa kahden vuoden takaisessa havainnossa arktistapuutarhamopsi oleskeli tuomen (Prunur padus) luona. Nyt uusissa havainnoissa osoittautui, että suhde on vielä aiemmin tiedettyä intohimoisempi. Tuomenkukkien nuppujen nuoleminen on erittäin mielenkiintoinen havainto, joka Puxfordin yliopiston mopsikologian professorin tri Pugstonen mukaan asettaa ilmiön aivan uuteen valoon ja antaa viitteitä uusien tutkimussuuntien avaamiseen asian selvittämiseksi. Onko kyseessä kenties tuomen erittämistä feromoneista, jotka saavat arktisenpuutarhamopsin tulemaan tuomien luo. Villeimpien arvioiden mukaan arktinenpuutarhamopsi saattaisi toimia tuomen alaoksien pölyttäjänä. Aiemmin on vain muutaman pienen nisäkkään tiedetty toimivan pölyttäjänä.
Viimeiset havainnot arktisestapuutarhamopsista, joita kertyi yhteensä neljä, ovat vuodelta 2023.
Heinäkuun alkupuolella 2023 arktinenpuutarhamopsi (Canis mopsus ssp. arcticus f. hortus) oli heinäkuisena päivänä ravinnonetsintäretkellään päätynyt tuoreen rikkikäävän (Laetiporus sulphureus) luokse. Kääpä kasvaa Tammen (Quercus robur) rungossa lahottaen sitä. Rikkikääpä on syötävä. Ihmisravinnoksi se on kypsytettävä kuten kana. Sen maku myös muistuttaa kanaa. Arktisenpuutarhamopsin tiedetään saalistavan sammakkoeläimiä, pikkunisäkkäitä ja vesilintuja, erityisesti valkoposkihanhia. Lisäksi erilaiset hedelmät ja marjat kelpaavat sille ravinnoksi. Muutaman vuoden takaiset havainnot ovat antaneet viitteitä siitä, että myös tietyt sienet – erityisesti tatit. ovat sen ravintoa. Tuore havainto rikkikäävän luokse hakeutuneesta ja sitä ilmiselvästi vahtivasta arktisestapuutarhamopsista laajentaa tietämystämme tämän ainoan endeemisen ja luonnonvaraisen mopsilajimme elintavoista. Tutkimusryhmä jatkaa tarkkailemista yrittäen selvittää tarkemmin rikkikäävän ja arktisenpuutarhamopsin suhdetta. Onko se ravinnonlähde vai onko käävällä jokin muu jopa kulttuurinen merkitys? On merkillepantavaa, että arktinenpuutarhamopsi hakeutuu kauniiden kukkivien kasvien ja sienten läheisyyteen. Tämän käyttäytymisen syytä ei ole toistaiseksi pystytty selvittämään. Onko kyse tällaisesta käyttäytymisestä vai ravinnonlähteen vahtimisesta?
Syyskuun alkupuolella 2023 tehtiin uusi havainto arktisenpuutarhamopsin (Canis mopsus ssp. arcticus f. hortus) ja sienten suhteesta. Syksyisin sateiden myötä alkavat sienirihmastot kasvattaa itiöemiä, ”sienten kukkia”, jotka me tunnemme sieninä; tatteina rouskuina, haperoina jne. Silloin arktisellepuutarhamopsille tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää sieniä. Se tarvitsee paljon ravintoa kasvattaakseen rasvakerrosta, jonka turvin se pystyy horrostamaan yli kylmimmän talven. Sienet ovat proteiinipitoinen lisä sen ruokavalioon. Suomessa harvinainen kurttusieni (Sparassis crispa) kasvaa mm. Mukkulan luonnonsuojelualueella Päijät-Hämeessä luonnonvaraisen arktisenpuutarhamopsin esiintymisalueella. Jo toisen kerran on sienen kasvupaikalla tehty havainto arktisesta puutarhamopsista, joka on hakeutunut kurttusienen vierelle. On oletettavaa, että eläin odottaa sienen kasvavat täyteen mittaansa ennen sen syömistä. Arktisenpuutarhamopsin on havaittu viipyvän sienen luona useita vuorokausia. Sen poistuttua on sieni myös kadonnut. Aiemmin tehtyjen havaintojen perusteella sen tiedetään syövän ainakin herkkutattia (Boletus edulis) ja lehtikuusentattia (Suillus grevillei).