Atopia ja allergia koiran hyvinvoinnin uhkana Osa 1
Teksti: Nella Lämsä
Valokuvat: Nella Lämsä ja
Emma Toivonen-Blom
Osallistuin 16.11.2023 Suomen Kennelliiton järjestämään Agria-webinaariin, jossa eläinlääkäri Nina Mahlanen luennoi koirien atopiasta ja allergioista. Kennelliitto on antanut luvan käyttää luennon aineistoa lähdemateriaalina tässä artikkelissa.
Artikkeli julkaistaan kahdessa osassa. Tässä ensimmäisessä artikkelissa käsittelemme ihon toimintaa sekä korva- ja tassutulehduksia.
Ihon toiminta
Jotta ymmärtäisimme paremmin, mitä atopia on ja mistä se johtuu, eläinlääkäri Nina Mahlanen aloitti luentonsa kertomalla ihon toiminnasta. Iho on merkittävä immunologinen elin, jonka tärkein tehtävä on suojata elimistöä. Ihosolut osallistuvat immuunipuolustukseen eli pyrkivät pitämään taudinaiheuttajat ulkona ja ihon terveenä. Niiden on vaikea läpäistä tervettä ihoa.
Iholla on useita keinoja toteuttaa tehtäväänsä. Ihossa on tiivis pintasolukko ja keratiinikerros, joka on ihon uloin pinta. Ihosolujen rauhasten eritteet suojaavat elimistöä ulkopuolisilta taudinaiheuttajilta. Lisäksi terveen ihon kuuluu olla kuiva eli siinä on alhainen kosteus, mikä rajoittaa esim. hiivojen lisääntymistä.
Sekä ihmisillä että eläimillä on ihon pinnalla oma mikrobisto eli asujamisto, joka hillitsee taudinaiheuttajien lisääntymistä iholla varaamalla sieltä kasvupaikkoja itselleen.
Mikrobiston merkittävimmät pääryhmät ovat stafylokokkibakteerit ja hiivat. Stafylococcus pseudintermedius on koiran ihon tärkein bakteeri, jota iholla kuuluu luontaisesti olla – samoin kuin Malassezia pachydermatitis-hiivaa.
Koira saa tarvitsemansa luontaiset bakteerit ja hiivat emoltaan. Syntymän jälkeen emokoiran suun mikrobisto (lähinnä stafylokokit) siirtyy pentuun 8-12 tunnissa.
Malassezia-hiiva on peräisin ihosta. Hiiva on kosteudessa viihtyvä mikrobi, joten sitä on ihopoimujen alueilla kuten huulipoimuissa, käpälissä ja kainaloissa. Nina Mahlanen mainitsi erikseen myös häntäpoimun. Häntäpoimu on etenkin niillä roduilla, joilla on ns. korkkiruuvihäntä, joka on tiiviisti ihossa kiinni.
Kun iho on normaali, 90 % mikrobeista on ihon uloimmassa pintakerroksessa. Jonkin verran karvapeitteen laatu ja tiheys vaikuttavat siihen, kuinka paljon bakteereita ja hiivoja missäkin kohtaa esiintyy.
Ihon tutkimisesta
Eläinlääkäri Nina Mahlanen kertoi luennollaan ihon tutkimismenetelmistä. Iholta ja korvista otetaan sytologisia näytteitä eli solunäytteitä joko teipillä, suoraan mikroskooppi-lasille painamalla, pumpulipuikolla, raappeena (varsinkin sieni-infektion epäilyn kohdalla), harjaamalla tai muilla menetelmillä riippuen siitä, mitä epäillään ja etsitään. Näyte kuivataan, värjätään ja tarkastellaan mikroskoopilla.
Tuumoreista (kasvainmuutos, esim. patti) ja muutosalueista on mahdollista ottaa ohutneula- tai biopsianäytteitä (pala muutoksesta).
Näytepala lähetetään histopatologiseen tutkimukseen ihoon perehtyneelle patologille, sillä iho ei ole helppo tutkimuskohde.
Korvatulehdustapauksissa voidaan tehdä otoskopia eli korvan tähystys tai video-otoskopia, joka vaatii täyden anestesian ja intuboinnin. Näillä estetään huuhtelunesteiden valuminen koiran nieluun – korvasta kun on yhteys korvatorven kautta nieluun. Video-otoskopialla nähdään tarkkaan korvakäytävä aina tärykalvolle saakka. Video-otoskopialla on jopa mahdollisuus ottaa tarvittaessa näytteitä tärykalvon toiselta puolelta. CT-tutkimus tarvitaan, jos tärykalvon toisella puolella epäillään olevan ongelmaa, tai jos jatkuviin korvatulehduksiin ei löydy syytä.
Tavallisella otoskopialla ei voi tehdä korvan puhdistusta eikä sen avulla pysty arvioimaan tärykalvon tilaa.
Jos koiralla on ollut toistuvia korvatulehduksia, käy usein niin, että irronnut iho ja lika pakkautuu tärykalvoa vasten ikään kuin tiukaksi napiksi, jota ei saa kotikonstein pois.
Video-otoskopia on äärimmäisen hyvä tapa päästä käsiksi tärykalvon lähellä olevaan likaan, ja saada huuhdelluksi koko korva ja korvakäytävä puhtaaksi. Jos epäillään välikorvantulehdusta, voidaan tarvittaessa tehdä myös myringotomia (korvan putkitus), jonka avulla päästään ottamaan näyte tärykalvon toiselta puolen.
Korvatulehdus koiralla
Korvatulehdus on hyvin yleinen ongelma koirilla: esiintyvyys on n. 5-16 %. Niissä roduissa, joissa atoopikkoja ja allergikkoja on paljon, esiintyvyys voi olla yli 30 %. Atopia ja allergia ovatkin yleisimmät syyt, miksi koira ylipäätään saa korvatulehduksen. Atoopikoilla ja allergikoilla korvatulehdukset ovat yleensä toistuvia.
Välikorvatulehdus voi olla ulkokorvatulehduksen lisäksi jopa 20-40%:lla tai jopa 80 %:lla kroonikoista. Haitari on sen vuoksi laaja, että tulos vaihtelee runsaasti tutkimuksesta riippuen. Sisäkorvatulehduksen esiintyvyys on n. 4 % kroonista korvatulehdusta sairastavilla koirilla.
Toistuvilla bakteeri- ja hiivatulehduksilla on vaikutus myös meihin ihmisiin: jos joudumme toistuvasti hoitamaan lemmikkiemme tulehduksia antibioottikuureilla, lisää se riskiä moniresistenttien bakteerikantojen kehittymiselle.
Koirien Stafylococcus pseudintermedius on hyvin läheistä sukua meidän omalla ihollamme esiintyville stafylokokeille. Nämä bakteerit vaihtavat resistenssigeenejä herkästi.
Nina Mahlasen mukaan eläinlääkäreitä huolettaa eniten korva- ja ihotulehdusten aiheuttaman jatkuvan kutinan merkitys koiran yleiselle hyvinvoinnille. Jatkuva kutina on nimittäin merkittävä stressitekijä.
Korvatulehduksen syyt
Korvatulehduksen syyt jaetaan neljään eri luokkaan: ensisijaiset ja toissijaiset syyt, altistavat tekijät ja tulehdusta ylläpitävät syyt.
Ensisijaiset syyt ovat nimensä mukaisesti ne, jotka varsinaisesti aiheuttavat korvatulehduksen. Ensisijaisia syitä eivät kuitenkaan ole bakteerit tai hiiva, vaikka niin voisi kuvitella. Ensisijaisia syitä ovat ihon perusongelmat tai -sairaudet, joiden vuoksi ihon immuunivaste ei enää toimi normaalisti ja siten korvassa ja iholla olevat luontaiset bakteerit ja hiivat pääsevät lisääntymään hallitsemattomasti. Useimmiten tämä ihon ongelma on atopia tai allergia.
Toki korvatulehduksille voi olla muitakin syitä kuten vierasesine korvassa tai korvapunkki, joka on yleisempi kissoilla kuin koirilla. Eläinlääkäri Nina Mahlanen varoitti, että korvapunkki voi siirtyä perheessä myös kissalta koiralle. Hänen mukaansa koirat, kissat ja fretit voivat saada saman korvapunkin.
Lisäksi iäkkäämmällä lemmikillä korvatulehduksen taustalla voi olla kasvainmuutos, joka aiheuttaa korvakäytävän ahtauman ja sitä kautta tulehdustilan.
Hiivat ja bakteerit ovat vasta toissijainen syy korvatulehduksille. Ne eivät aiheuta ongelmia terveessä ihossa ja korvassa, vaan ongelmia syntyy vasta siinä vaiheessa, kun ihon normaali immuunivaste on häiriintynyt. Korvakäytävän kudos kun ei ole limakalvoa, vaan ihoa aina tärykalvoon saakka.
Altistavia tekijöitä ovat korvan rakenne ja karvoitus. Roduilla, joilla on hyvin tiheä tai kihara turkki, saattaa korvakäytävään muodostua ”huopatossumaista” massaa, joka voi tukkia korvakäytävän.
Korvavaikku
Korvavaikku koostuu korvakäytävästä irtoavista kuolleista ihosoluista, vahoista, öljyistä, rasvahapoista, estereistä, immunoglobuliineista ja valkuaisaineista. Vaikun pitäisi nousta luontaisesti pois korvakäytävästä ilman, että sitä tarvitsee kaivaa pois. Peruspuhdistus korvakäytävän suulta riittää silloin, kun iho toimii normaalisti.
Korvan puhdistus
Korvat puhdistetaan ainoastaan syystä eli silloin, kun siellä on näkyvää likaa. On ihan normaalia, että korvasta tulee jossain määrin eritettä. Tärkeintä on kiinnittää huomiota eritteen laatuun ja määrään. Jos korvan eritteestä on yhtään huolissaan, kannattaa mennä eläinlääkäriin.
Korvan puhdistus tapahtuu laittamalla reilu loraus puhdistetta korvakäytävään, minkä jälkeen korvaa hierotaan tyvestä. Erite poistetaan korvakäytävän suulta pumpulilla tai vanulapulla. Korvaa ei saa kaivella pumpulipuikolla. Terveestä korvakäytävästä vaikku saadaan pois edellä kuvatulla ”lotraamismenetelmällä”.
Jos tärykalvo on rikki, pitäisi välttää öljyjen ja rasvojen joutumista tärykalvon toiselle puolelle. Tässä tapauksessa tulee käyttää vain vesipohjaisia puhdisteita.
Pitkään käytössä olleista korvapuhdisteista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Puhdistepullo pitää vaihtaa säännöllisesti - varsinkin, jos kyseessä on kroonisista korvatulehduksista kärsivä koira. Tarkkaa vaihtoväliä ei kuitenkaan voida määritellä.
Tämä massa täytyy poistaa video-otoskoopilla tai muulla tavoin, jotta tukkeutunut korva saadaan ilmaantumaan. Karva kasvaa aina takaisin, joten joillakin yksilöillä video-otoskooppi voidaan joutua tekemään säännöllisesti.
Merkittävä luokka on tulehdusta ylläpitävät syyt. Jos korvatulehdus pääsee kroonistumaan, korvakäytävään ja sitä ympäröivään rustoon voi syntyä kroonisia tulehdusmuutoksia: iho poimuuntuu ja paksuuntuu ja korvaan kertyy eritettä, jota on vaikea saada enää normaalein puhdistusmenetelmien avulla pois. Lopuksi rustorakenne luutuu, mikä voi johtaa välikorvan tai jopa sisäkorvan tulehdukseen.
Atoopikolla voi oireilla vain toinen korva
On ihan tavallista, että atoopikoilla oirehtii vain toinen korva. Atopiaoireet alkavat aina jostain kohtaa kehoa ja korvakäytävä on hyvä kasvualusta bakteereille, sillä se on kapea ja kostea. Sen vuoksi atopian tai allergian ensimmäiset oireet alkavatkin usein juuri korvista. Kun ihon immuunivaste ei toimi enää normaalisti, vain toinen korva voi oireilla. Voi olla jopa niin, että koiran koko eliniän ajan vain toinen korva oireilee ja toinen on täysin terve.
Oireetonta korvaa ei saa puhdistaa tarpeettomasti. Näin ehkäistään myös se riski, että tulehtuneesta korvasta siirrettäisiin bakteereja terveeseen korvaan, jos ja kun käytetään samaa korvapuhdistepulloa.
Vaihdon tarve riippuu nimittäin myös siitä, miten puhdistepulloa käsitellään. Jos pullosta kaadetaan korvapuhdistetta pieneen astiaan ja siitä ruiskulla korvaan, pulloon ei edes pääse bakteereja ja se pysyy puhtaana. Jos taas pullo laitetaan suoraan korvaan niin, että sen kärki on korvakäytävässä, pöpöt tarttuvat varmasti pulloon, jolloin se täytyy vaihtaa useammin. Mitään aikarajaa ei siis voi antaa, vaan vaihdon ajankohta riippuu käytöstä.
Pulloon kertyy aina vähitellen bakteereita. Vaikka puhdistusaineissa on säilöntäaineita, eivät ne ikuisesti pysty pitämään pulloa hygieenisenä.
Etenkin silloin kun koiralla on todettu korvatulehdus, kannattaa hankkia kokonaan uusi pullo, ettei terveeseen korvaan siirretä bakteereja tai hiivaa.
Furunkuloosi eli tassutulehdus
Furunkuloosi liittyy atopiaan. Kun koira nuolee kutinan vuoksi tassujaan, se saattaa aiheuttaa karvavaurioita, jotka taas johtavat furun kehittymiseen.
Kun tassunpohja turpoaa atooppisen tulehduksen seurauksena, anturoiden ympärillä oleva kudos (karvallinen kudos, joka ei normaalisti osu maahan) alkaa ottamaan maahan kiinni.
Mekaaninen kulutus (esim. asfaltilla kävely) johtaa siihen, että karva hajoaa, uppoutuu ihon sisälle ja tulee furunkelipaiseena ulos. Eli furu on yksi atopian oire.
Furunkuloosi on itse asiassa vierasesinereaktio ja erittäin kivulias. Karva nimittäin käyttäytyy ihon sisällä samalla tavalla kuin tikku. Furua voi olla monessa varvasvälissä ja se uusiutuu erittäin herkästi.
Hoidolla tähdätään siihen, että tassusta saadaan pois inflammaatio, tulehdus ja turvotus, jotta karvalliset kohdat eivät enää koskettaisi maata, eikä koiralla olisi tarvetta nuolla tassuja ja sitä kautta rikkoa karvoja ja karvatuppeja.
Seuraavassa lehdessä pureudumme koiran atopiaan ja allergioihin.
