Erikoisnäyttely vol. 2 — Suomen Mopsikerho ry:n jäsenlehti

Mopsikerhon juhlavuoden erikoisnäyttely:
Tuomarihaastattelu ja voittajien esittely

Teksti: Nella Lämsä, Tiina Tauloksen haastattelun pohjalta
Kuvat: Aussie Photograph

Suomen Mopsikerho ry:n 60-vuotisjuhlanäyttely järjestettiin sunnuntaina 11.8. Helsingin Kaivopuistossa. Näyttely pidettiin Suomen Kääpiökoirat ry:n organisoiman erikoisnäyttelyn mopsikehässä.

Mopsien tuomarina toimi Kennel Canmoy’sin valloittava Tiina Taulos, jonka mielestä Kaivopuisto on Messukeskuksen ohella ihan ykkösnäyttelypaikka. Messukeskus on tietysti aivan omaa luokkaansa toimivien puitteidensa osalta. Lisäksi sisätiloissa tapahtuvien näyttelyiden onnistuminen ei ole Suomen epävakaiden säiden armoilla.

Mutta silloin kun sää suosii, niin Tiinan mielestä ei ole ihanampaa paikkaa koiranäyttelylle kuin Kaivari: upea puistomiljöö ja meren läheisyys muodostavat täydellisen näyttämön tapahtumalle. Lisäksi oman tunnelmansa luo se, että keskeisen sijainnin vuoksi paikalle helposti ”eksyy” muitakin ihmisiä kuin vain asioikseen koiranäyttelyyn saapuvia. Iloiset piknik-seurueet eväineen ovat ainutlaatuinen lisä, mitä muissa tapahtumissa ei näe.

SKKY:n Kaivarin näyttely on myös sen vuoksi erityinen, että siellä joka ikinen tuomari on kääpiökoira-spesialisti. Siksi Tiinan itsetuntoa hiveli, kun hänet kutsuttiin tänä vuonna arvostelemaan useampaa rotua. Tiina otti kunnianosoituksena sen, että myös Mopsikerho pyysi juuri hänet tuomariksi. Tiinalle kun mopsi on ollut läheinen rotu jo 2000-luvun alusta saakka.

Tiinan mielestä mopsikehässä oli vapautunut ja välitön tunnelma. Kehän reunalta kuului paljon hyväntuulista naurua, kun vanhat ystävät ja uudet tuttavuudet tapasivat. Tiinasta tuntui kotoisalta, kun niin moni tunsi hänet ja hänen mopsinsa.

Mukavaa vaihtelua tuomarointiin toi nuori arvosteluharjoittelija, joka oli tullut Kaivarin erikoisnäyttelyyn Saksasta asti. Hän oli ”kääpiökoiraihminen” ja oli ilahduttavan perusteellisesti perehtynyt mopsirotuun. Hän antoi hyviä kommentteja ja hänellä oli selkeä käsitys siitä, minkälainen mopsi on. Tiinan mielestä oli kiva päästä jakamaan harjoittelijan kanssa mielipiteitä.

Myös se, että kehäsihteerit olivat tuttuja ja että mopsikehä oli hyvällä paikalla, lisäsi viihtyvyyttä.

Tiina oli yllättynyt ja erittäin ilahtunut suhteellisen suuresta osallistujamäärästä erkkarin mopsikehässä. Hänen mukaansa mopsien määrä näyttelyissä on viime vuosina laskenut kuin lehmän häntä. Liian monissa näyttelyissä on ollut vain 2-3 mopsiosallistujaa. Kaukana ovat ne vuodet, kun näyttelyissä saattoi olla jopa 60 mopsia.

Tiinan mielestä mopsien tuomarina toimiminen on erityisen kivaa mm. sen vuoksi, että mopsinomistajat ottavat positiivisesti vastaan palautteen omista koiristaan. Mopsien omistajat suhtautuvat kritiikkiin yleisesti ottaen avoimesti ja ymmärtäväisesti.

ROP: Duovas Golden Paws, om. Ulla Koppinen VSP: Fin-Anssin Quutar, om. Eija Martikainen & Nina Stenhammar

ROP pentu Hongotar Grand Sir Suhshine Summer, om. Tuula ja Markku Riihimäki
VSP pentu Duovas Miss Ellie, om. Eija Peltoniemi

ROP veteraani Hongotar Circus is in Town
om. Karri Heino & Maiju Santanen

ROP-juniori ja SERT uros Hongotar Fairytales Mr Poem,
om. Maiju Santanen

Erityisesti mopsikehän lapsi & lelukoira -kilpailu jäi Tiinalle mieleen. Hänestä oli hienoa nähdä, että uusi lupaava handler sukupolvi on kasvamassa turvaten näyttelyiden tulevaisuuden.

Tiinan mielestä mopsien taso vaihteli Kaivarin erikoisnäyttelyssä. Tietysti 25 koiraan mahtuu hyviä, vähän parempia ja myös vähän huonompia yksilöitä. Mutta jokaisesta mopsista löytyi hienoja ominaisuuksia.

Tiina on arvostelussaan uskollinen mopsien rotumääritelmällä. Siksi hänellä on yksiselitteinen näkemys mopsista, mikä tekee arvostelusta helppoa.

”Mopsi on pieni molossikoira”, Tiina muistuttaa. Sillä on oltava tiivis ja tilava runko sekä hyvä luusto. Mopsin tulee olla vankka ja neliömäinen. Selkä ei saa olla notkolla, vaan ylälinjan pitää olla suora ja vahva. Vahva ylälinja toteutuu, kun mopsilla on lyhyt lanneosa. Rotumääritelmään ei kuulu pitkä lanne, vaikka pitkälanteiset juoksevat hyvin kauniisti. Tiinan mielestä mopsien pituus ja runkoryppyisyys on nykyisin huolestuttavan yleistä.

On hyvin tärkeää, että mopsilla on pyöreä, melko suuri pää ja että siitä löytyy rotumääritelmään kirjatut ominaisuudet. Tiina pyysi kuvittelemaan greippihedelmää, johon vedetään vaakatasossa puoleen väliin viiva. Viivan yläpuolella tulisi olla kaksi silmää ja alapuolella nenä, minkä lisäksi molemmilla puoliskoilla tulisi olla yhtä paljon tilaa. Liian usein ongelma on mitätön alaleuka tai liian matala otsa. Mopsilla tulee olla leveä, kaareutuva leuka. Mopsilla täytyy olla myös kaulaa, mikä vähentää rohinaa.

Naamassa tulisi olla riittävästi ryppyjä. Silmien on oltava suuret, tummat ja kirkkaat, korvien pienet. Fawn mopsilla täytyy olla hyvä pigmentti eli riittävän tumma naama ja korvat. Lisäksi kynsien tulisi olla mustat ja kynsien ympärillä olevat karvat tummia. Selvästi erottuva ankeriaanjuova kuuluu rotumääritelmään, mutta on Tiinan kokemuksen mukaan valitettavasti katoava rotupiirre.

Mopsien toiseksi tärkein ominaisuus pään jälkeen on se toinen pää. Nimittäin häntä. Tiinan mukaan hännän tulisi olla korkealle kiinnittynyt. Kaksoishäntäkieppi on ideaali, mutta Tiinalle kelpaa myös yksöiskierre. Joskus näkee myös mopsinhäntiä, jotka eivät kierry lainkaan.

Tiinaa huolestuttaa myös se, että nykyään monilla roduilla – myös mopseilla – on epätoivotut lättänät käpälät, suorat ranteet ja ns. haravarpaat.

Mopsien koko kasvoi Tiinan mielestä jossain vaiheessa aivan liian suureksi: rotumääritelmän mukaan urosmopsin maksimipaino on 8 kg, mutta oli hyvin yleistä, että uros painoi 10-12 kg. Koon kasvu on Tiinan mukaan onneksi pysähtynyt ja jopa kääntynyt toivottuun laskuun. Valitettavasti koko on pienentynyt luuston ja rungon tilavuuden kustannuksella.

”Mopsi on paljon pienessä koossa”, Tiina summaa napakasti täydellisen yksilön.

Paras pari Enkanto Magiko Nigara ja Flying Winner Olimpus, om. Henna Vinnari

SERT narttu Duovas Too-Ticky, om. Eija Peltoniemi

Muihin rotuihin verrattuna Tiinan mielestä mopseja on todella kiva arvostella monestakin syystä. Yksi tärkeimmistä on työturvallisuus: mopsien kanssa ei tarvitse pelätä, että joku yrittäisi syödä tuomarilta sormet, vaikka mopsien purennan tarkistaminen on paljon hankalampaa kuin muilla roduilla. Tiinan mukaan tuomari joutuu oikeasti tekemään hartiavoimin töitä mopsin suuta tarkastaessaan.

”Mopsi on hössöttäjä”, Tiina tunnustaa nauraen – puhdasta hellyyttä äänessään. Tuomari, joka ei ole mopsi-ihminen, saattaa heti alussa vetää yksilöstä vääriä johtopäätöksiä.

Tiinan mukaan on olemassa ns. ”pöytäkoiria” ja ”ei-pöytäkoiria”. Mopsi edustaa jälkimmäistä, ja siksi Tiina tarkastaa pöydällä mopsilta vain suun ja kivekset sekä tunnustelee turkin.

Tiina jakaa mopsikannan englantilaiseen ja amerikkalaiseen/latinalais-amerikkalaiseen. Rotumääritelmän mukaan karvan tulisi olla silkkinen ja lyhyt, mikä toteutuu englantilaisessa linjassa. Amerikkalaisen/etelä-amerikkalaisen linjan edustajilla on usein liian pitkä ja villava karva.

Suun, kivesten ja turkin tarkastuksen jälkeen Tiina laskee mopsin aina maahan, sillä maassa mopsista näkee paremmin asennon, ilmeet, korvat ja hännän kuin pöydällä. Maassa mopsi on parhaimmillaan.

Hännän kiinnitys, ylälinja ja rodun omainen rullaus näkyy liikkeessä. Tiinan mielestä mopsien kanssa ei tulisi juosta kehässä. Skandinaaviassa ja entisissä itäblokin maissa juoksuttaminen on hyvin tyypillistä, kun taas muualla – kuten rodun kotimaassa Englannissa – mopsin kanssa kävellään kehässä. Kevyessä ravissa yksilöstä näkee parhaiten sen oikean, luontaisen, rodulle tyypillisen mopsirullauksen, joka on merkki rotumääritelmän mukaisesta lyhyestä lannerangasta.

Tiinan mielestä on upeaa nähdä veteraaniluokassa hyväkuntoisia yksilöitä.

Omistajalle on kunnia-asia, kun voi tuoda kehään sellaisen upean veteraanin, jota ei ikä paina. Voittavalla veteraanilla on suu ja hampaat kunnossa sekä lihakset tallessa. Lisäksi veteraanin tulee olla sutjakassa kunnossa. Tiinan mielestä on enemmän kuin reilua, että nuorempana näyttelyissä menestystä niittäneen mopsivanhuksen annetaan ajoissa vetäytyä viettämään ansaittuja eläkepäiviä kehän ulkopuolella.

Tiina on saanut mopsien tuomarioikeudet joulukuussa 2003, ja ensimmäisen kerran hän arvosteli rotua v. 2004. Tiinalla on siis jo 20 vuoden kokemus, joten hänellä on runsaasti tietoa suomalaisten mopsien historiasta ja kehityksestä.

”Mopsien kulta-aika on ohi”, Tiina huokaa surullisena.

Tiinasta tuntuu, että ennen hän tapasi näyttelyissä enemmän tyylipuhtaita mopseja, mutta tietysti kultavuosina siellä kävi enemmän koiria. Onhan mopsien rekisteröinnitkin olleet jo useamman vuoden vähenemään päin, joten laskeva osallistujamäärä on ymmärrettävä.

Toki Tiina vielä tänäkin päivänä näkee näyttelyissä upeita mopsiyksilöitä. Hänestä on aina ihana nähdä juniori- ja pentuluokan mopseja, jotka antavat uskon rodun valoisaan tulevaisuuteen. Erityisesti tämän vuoden Euroopan Voittajanäyttelyssä Slovenian Celjessä Tiina oli positiivisesti yllättynyt, kuinka hienoja mopseja hän sai arvostella.

Mopsien tulevaisuuden kannalta Tiina pitää tärkeänä, että olemassa olevaa rotumääritelmää noudatetaan. Kasvattajien tulee ymmärtää, että jalostuksessa käytettäisiin vain sellaisia yksilöitä, jotka täyttävät määritelmän ja ennen kaikkea – ovat terveitä.

ROP kasvattaja Hongotar, Maiju Santanen

ROP jälkeläisluokka Duovas Play The Game, Ulla Koppinen

”Onko roturisteytys vastaus?”, Tiina pohtii. Hän on huolissaan vain siitä, mitä risteytettävä rotu tuo mopseihin.

Mopsit ovat eläneet jo tuhansia vuosia ja Tiinan mukaan suku kyllä jatkuu, sillä mopsit ovat astuvia uroksia. Myös narttujen synnytykset ovat helppoja. Lisäksi mopsiemon maidontuotanto ja äidinvaistot ovat priimaa.

Tiina vinkkasi, että ensi kesänä olisi kolme päivää aikaa metsästää sertejä! Nimittäin Maailman Voittaja -näyttelyä edeltävänä sunnuntaina 3.8.2025 Suomen Kääpiökoirayhdistys järjestää Kaivarin erikoisnäyttelyn.

Näyttelyn jälkeisenä tiistaina (5.8.2025) SKKY järjestää upean gaalan Kaivohuoneella. Ensi vuoden puolella tästä julkaistaan enemmän tietoa. Varaa kuitenkin päivä jo nyt kalenteriin ja seuraa SKKY:n nettisivuja.