Juhlavuoden erikoisnäyttely

Teksti: Nella Lämsä ja Mari Puttonen
Kuvat: Aussie Photograph ja Anna Westman

Suomen Mopsikerho ry:n 60-vuotisjuhlanäyttely järjestettiin sunnuntaina 11.8. Helsingin Kaivopuistossa. Näyttely pidettiin Suomen Kääpiökoirat ry:n organisoiman erikoisnäyttelyn mopsikehässä. Erikoisnäyttelyssä oli kehät jopa 35 eri rodulle, joten Kaivopuiston valtasivat sadat pienet hännänheiluttajat.

Mopsien tuomarina toimi Kennel Canmoy’sin valloittava Tiina Taulos, joka ennen mopseja oli arvostelemassa myös muutamia muitakin rotuja, mm. tiibetinterrierejä.

Päivä valkeni oikein kauniina. Aurinko paistoi ja lämpötila oli kivunnut jo yhdeksän aikaan aamulla yli +20 asteeseen.

Päivän sääennuste oli kuitenkin synkkä: luvassa oli sadekuuroja ja jopa ukkosta. Se ei kuitenkaan näyttänyt latistavan tunnelmaa millään tavalla, ja heti aamusta asti Kaivopuisto oli täynnä iloisia koiria ja koiranomistajia. Paikalle oli saapunut myös mukava määrä koirien ystäviä seuraamaan tapahtumaa.

Mopsikehä alkoi vasta klo 13:15, mutta Mopsikerhon edustajat olivat paikalla jo heti aamusta pystyttämässä katoksia ja muuta rekvisiittaa. Ja hyvä niin, sillä järjesteltävää riitti.

Mopsikerhon johtokunnan puheenjohtajalla Mari Puttosella on monien vuosien kokemus koiranäyttelyistä. Hänellä olikin iso tila-auto täynnä erilaista tavaraa, jota näyttelyissä voisi tarvita. Olimme varmoja, että kaikkeen oli varauduttu, mutta eikös aamupäivä mennyt etsiessä milloin mitäkin tarviketta. Etsittiin pyykkipoikia ja teippiä ja vaikka mitä. Rekrytoitiin jopa Mopsi-lehden päätoimittajan naapuri kiikuttamaan paikalle apuvälineitä. Ikävin yllätys oli se, ettei paikalla ollut vesipistettä. Onneksi lähellä oli kauppa, josta saimme juotavaa sekä koirille että ihmisille.

Mopsikerhon katos oli suoraan mopsikehän edessä. Vieressämme oli sponsorimme Bestis Pet jakamassa näytteitä ja myymässä tuotteita.

Mopsikerho järjesti teltassaan arpajaiset. Arpajaisissa oli jälleen runsaasti hienoja palkintoja. Kerho sai niitä mm. Coca-Colalta sekä kerhon omilta voimanaisilta Maijulta, Marilta ja Leilalta. Arpoja oli myymässä ”Marin äiti”, ja tämä titteli vakiintui hyvin nopeasti koko yleisön käyttöön. ”Marin äiti” myi arpoja 27 kpl ja tuotto kerholle oli 46 euroa.

Jo hyvissä ajoin ennen kello yhtä alkoi mopsikehän ympärillä kuhina. Väkeä kerääntyi kehän viereen, puheensorina voimistui, tunnelma tiivistyi ja ilma suorastaan väreili jännityksestä. Jännittäjinä tosin taisivat olla mopsien omistajat ja näyttelyä seuraamaan tullut yleisö – itse päätähdet tuntuivat ottavan tilanteen kylmän rauhallisesti.

Kuva: Anna Westman

Kehä alkoi ajallaan. Mopsikerhon puheenjohtaja Mari Puttonen toivotti kaikki tervetulleiksi kerhon juhlavuoden erikoisnäyttelyyn, piti lyhyen puheen ja toivotti tuomari Tiina Tauloksen lämpimästi tervetulleeksi kehään.

Tiinalla olikin varsinainen urakka edessään, sillä luokkia oli yhteensä 10 ja tuomaroitavia mopseja peräti 24. Näyttelyssä oli nimittäin myös turistiluokka ja parikilpailu, joiden lisäksi kisattiin vielä parhaasta päästä, parhaasta kuonosta, parhaasta mustasta väristä, parhaasta ankeriaanjuovasta ja parhaasta timantista (otsatäplä). Lopuksi oli myös hellyttävä lapsi ja lelukoira -näytös.

Kun kehät saatiin käyntiin, ne sujuivat jouhevasti luokka kerrallaan. Arvostelukielikin muuttui ongelmitta suomesta englanniksi, kun tuomari Tiina Taulokselle tuli harjoitusarvostelija mukaan kehään.

Erikoisnäyttelyn korkkasivat alkaneeksi valloittavat mopsipennut, joita kisassa oli mukana viisi toinen toistaan suloisempaa yksilöä. Pentujen jälkeen siirryttiin urosten arvosteluihin. Kilpailussa oli mukana yhteensä yhdeksän urosta. Viimeisinä kehässä nähtiin kaksi charmikasta veteraani herraa.

Narttujen kisa käynnistettiin alkuun juniori neideillä. Narttuja näyttelyyn osallistui yhteensä kymmenen.

Paras uros -tittelistä päätyi kilpailemaan neljä komistusta ja vastaavasti parhaan nartun valintaan valikoitui kolme kaunista mopsi-neitoa.

Kasvattajaluokkaan saavat osallistua näyttelyyn ilmoitetut, saman kasvattajanimen alla olevat koirat. Arvostelussa katsotaan kasvatustyön yhtenäisyyttä sekä mopsimaisuutta. Tässä erikoisnäyttelyssä esitettiin yksi kasvattaja.

Myös jälkeläisluokassa oli yksi osallistuja. Tässä luokassa katsotaan jalostukseen käytetyn (ja esitetyn) koiran jälkeläisten laatua sekä periytyvyyttä.

Erikoisnäyttelyn lisäkisat koottiin kasaan puheenjohtajan kantavan äänen avulla. Lisäkisat viimeisteltiin juuri alkaneen sateen saattamana.

Kehä pyöri painollaan eikä kukaan myöhästynyt – vaikkakin joitain konkareita piti muistuttaa saapumaan kilpailuluokkiin. Kuten parissa muussakin näyttelyssä on aikaisemmin kuulemma tapahtunut. Tämä on vain osoitus siitä, että jännitys voi ottaa vallan kokeneemmastakin tekijästä eikä yhtäkään näyttelyä kukaan vie rutiinilla läpi. Kaikesta selvittiin tälläkin kertaa hyvillä mielin.

Luokka luokalta ja ruusuke ruusukkeelta päivälle saatiin hienot voittajat. Virallisten ruusukkeiden lisäksi jokaiselle osallistujalle annettiin Mopsikerhon toimesta osallistujalahjana erikoisruusuke ja pinssi.

Virallisiin luokkiin osallistuneet mopsit saivat sähköisen arvostelun. Artikkelin lopusta löytyy linkki koirakohtaisiin arvosteluihin.

Näyttely päättyi lapsi ja lelukoira -osuuteen, johon osallistui yhteensä kolme koirakkoa. Kaikki suoriutuivat kehässä erinomaisesti, joten tulevaisuuden näyttelyt ovat tämän näytöksen perusteella turvatut uuden, osaavan sukupolven myötä. Tuomarimme Tiina Taulos oli aivan upea: hän otti tämän osuuden yhtä vakavasti kuin näyttelyn viralliset luokat. Osallistujille jäi kisasta varmasti hienojen pokaalien lisäksi erittäin hyvä mieli ja kiva tarina kerrottavaksi ystäville.

Mopsikehää emme tosiaankaan saaneet viedyksi läpi täydellisessä auringonpaisteessa, sillä ne ennustetut sadekuurot alkoivat kuin alkoivatkin näyttelyn aikana. Pieni sateen ropina ei vauhtia hidastanut, mutta ihan näyttelyn loppupuolella alkoi kuitenkin salamoida ja ukkonen jyristä. Ainoat jännittäjät tälläkin kertaa olivat ihmiset – mopseja nämä luonnonvoimat eivät näyttäneet hetkauttavan juuri lainkaan. Tässä taas todistettiin, kuinka rohkeita ja pelottomia mopsit ovat.

Koiranäyttelyt ovat kilpailuja, mutta myös erinomaisia tapahtumia, joissa voi tavata vanhoja tuttuja ja solmia uusia tuttavuuksia; vaihtaa kuulumisia ja jakaa kokemuksia. Meitä kaikkia mopsi-ihmisiä yhdistää rakkaus samaan rotuun, joten yhteinen sävel löytyy helposti. On erittäin virkistävää puhua mopseista sellaisten sielunkumppaneiden kanssa, jotka eivät kyllästy aiheeseen. Joka kerta on aivan mahtava huomata, ettei ole ainoa, jolle nämä koirat ovat koko elämä. Ettei ole hullu vaan on mopsahtanut.