Mopsahtaneet
perheet
Perhe Sunikka
Teksti ja kuvat: Milla Sunikka
Miten teistä tuli mopsiperhe?
Olen pikkutytöstä asti haaveillut mopsista. Sanoin joskus, että "sit kun minusta tulee isotyttö, niin hommaan oman mopsin!". Ja niinhän siinä sitten kävi, että 31-vuotiaana minusta tuli se "isotyttö".
Tovin selasin kasvattajia ja perehdyin mopsirotuun. Siitä se päätös syntyi.
Milloin otitte ensimmäisen mopsinne, montako niitä on nyt ja miten päädyitte nykyiseen mopsimäärään?
Ensimmäinen mopsi Moppe tuli kotiini 11.1.2020 ja siitä noin vuosi eteenpäin 20.2.2021 tuli toinen eli Hipsu.
Kaksi on minulle oikein sopiva määrä, sillä "kaksi menee siinä missä yksikin, mutta kolmas toisi jo lisähommia." Mopsi on seurakoira, ja siitä se ajatus sitten syntyi: oishan se kiva, että mopseilla olisi toisistaan seuraa silloin, kun itse olen töissä.
Mikä mopsissa on parasta? Mikä ärsyttävintä?
Mopsissa parasta on touhukkuus ja iloisuus sekä koko. Mopsi ei ole liian suuri, mutta ei ihan minikään.
Ärsyttävintä? Hmm.. joutuu ihan miettimään. Välillä se ns. perskärpäsen rooli ärsyttää. Olisihan se aika ajoin kiva käydä vessassa ilman, että joku raapii ovea, kun pitää päästä mukaan.
Millainen on tavallinen päivä mopsiperheessänne?
Tavallinen päivä koostuu kolmesta lenkistä, höpöttelystä, pötköttelystä, rapsutuksista ja lässytyksistä. Ihan perusarkea.
Harrastatteko mopsienne kanssa jotakin?
Aktivointi mielessä harrastamme hoopersia, rallytokoa, näyttelyitä ja kehonhuoltojumppaa.
Missä mopsinne nukkuvat?
Meidän kodissa on kaksi kerrosta. Moppe ja Hipsu nukkuvat alakerrassa ja minä yläkerrassa. Välillä pojat nukkuvat omissa pedeissään lattialla, mutta suurimmaksi osaksi sohvalla.
Millaiset luonteet mopseillanne on, ovatko erilaisia?
Moppe ja Hipsu ovat luonteeltaan kuin yö ja päivä!
Moppe ei hauku. Aluksi luulin pitkään, että osaako se edes haukkua. Hipsu sen sijaan on meidän perheen vahtikoira, ja haukkuminen on hänelle jokapäiväistä.
Moppe on todella utelias ja Hipsu taas kovin arka kaikelle.
Moppe tykkää pötkötellä yksinään, mutta Hipsu sen sijaan on aina niin lähellä minua kuin vain mahdollista.
Moppe mököttää – Hipsu ei näytä mökötystä koskaan.
Molemmat ovat aivan ihania vaikka niin erilaisia ovatkin.
Onko mopsillanne ollut terveysongelmia? Oletteko saanut ihmisiltä kritiikkiä siitä, että omistatte mopsin?
Toisella on ollut kaksi välilevynpullistumaa sekä todettu pehmeä pitkä kitalaki. Kolme eri lääkäriä on todennut, että ”niin kauan, kun jätkä on hoikassa kunnossa, eikä kitalaki vaikuta hengitykseen, niin hän pystyy elämään sen kanssa.”.
Toisella on ollut kovaa närästystä eikä vatsa sulata kaikkia ruokia. Onneksi olemme löytäneet sellaiset ruuat, että närästys on pysynyt poissa.
Kritiikkiä on tullut välillä turhankin useasti. Minusta se on todella epäkohteliasta, sillä en minäkään arvostele päin naamaa kenenkään tuntemattoman ulkonäköä. Jokaisen pitäisi omata hyvät käytöstavat.
Oletteko tekemisissä muiden mopsiperheiden kanssa? Entä yhteistyö kasvattajan kanssa?
Meillä on paljon tuttuja, joilla on mopseja, mutta harvemmin tulee nähtyä silleen, että olisi koiratkin mukana.
Molempien kasvattajien kanssa yhteistyö on sujunut hienosti. On mukava ollut saada heistä kaverit omaan elämään.
Vapaa sana, kerro mopsiperheenne elämästä mitä haluat.
Päivääkään en vaihtaisi pois!
Vaikka mopseista kuulee paljon kritiikkiä, niin minä olen halunnut elää ja tehdä mopsieni kanssa täysin samoja asioita kuin minkä tahansa muun rodun kanssa. Vastaani ei ole vielä kuuden vuoden aikana tullut kertaakaan sellaista asiaa, mitä en voisi tehdä, koska rotu on mopsi.
Aivan ihastuttavan kaksikon olen elämääni saanut!