Mopsi harrastaa!
Moppe ja Hoopers
Teksti ja kuvat: Milla Sunikka
Mitä on hoopers?
Hoopers on Amerikasta kotoisin oleva ratalaji, joka on yksi agilityn lajimuodoista.
Hoopers on agilitystä kevyempi versio, sillä siinä ei ole koiraa fyysisesti rasittavia hyppyjä tai tiukkoja käännöksiä. Lajissa ei myöskään ole kiipeämistä tai pujottelua kuten agilityssä. Radan esteet ovat pääsääntöisesti läpi juostavia tai kierrettäviä.
Toinen selkeä ero agilityyn on se, että hoopersissa ohjaajalle on määritelty alue, mistä käsin koiraa ohjataan radan suorittamisessa. Ohjaaja ei siis juokse koiran mukana radalla kuten agilityssa, vaan käyttää koiran ohjaamisessa suullisia käskyjä ja käsimerkkejä. Lajin tekee haastavaksi juuri se, ettei ohjaaja itse saa liikkua kuin vain merkityllä ohjausalueella.
Lue lisää hoopersista https://www.agilityliitto.fi/agilityurheilu/lajimuodot/hoopers/
Milla ja Moppe
Aloitin Mopen kanssa hoopersin harrastamisen vasta hiljattain. Tänä keväänä pääsimme osallistuimaan hoopersin kokeilutunnille, missä oli mahdollisuus tutustua lajiin. Hoopers kuulosti mielenkiintoiselta ja halusin mennä kokeilemaan, miten yhteistyö Mopen kanssa sujuisi.
Olemme nyt kevään ja kesän aikana harrastaneet hoopersia ulkona, ja syyskuussa siirrymme ensimmäistä kertaa sisäradalle.
Moppe on minun paras harrastuskaveri, sillä se on todella motivoitunut, eikä kyllästy vaikka vaikeaa rataosuutta joutuisimme jankkaamaan monta kertaa. Moppe on hoopersista yhtä innoissaan kuin minä: minun ei tarvitse kuin alkaa pakkaamaan treenireppua kotona, niin se jo hyppii syliin, että mennään jo!
Rodusta riippumatta hoopers sopii ihan jokaiselle koiralle, joka kykenee ottamaan vastaan käskyjä vaikka ohjaaja ei olekaan aivan vieressä. Laji vaatii koiralta hyvää kuntoa ja kestävyyttä.
Mopsi ei ole se helpoin koulutettava rotu, mutta siitäkin huolimatta hoopers sopii myös mopseille. Ja siinä se kipinä oikeastaan onkin: onnistuminen ja sen tuottama riemu on niin palkitsevaa sekä koiralle että ohjaajalle.
Itse asiassa - mopsille soveltuu mielestäni ihan kaikki samat lajit kuin muillekin roduille. Lajissa pärjääminen on usein miten omistajasta kiinni: riittääkö hänellä kärsivällisyys johdonmukaiseen opettamiseen.
Hoopersissa mielestäni parasta on kova vauhti ja se, kun huomaa koiran kehityksen. Koira on onnellinen, kun saa juosta vapaana ja kunnioittaa omistajaa ja sen käskyjä.
Hoopersista on paljon hyötyä sekä koiralle että omistajalle. Kun koira pääsee juoksemaan vapaana ja kovaa, on se todella hyvää kuntoilua. Minulle omistajana on lajin harrastuksesta ollut paljon hyötyä, kun olen oppinut omasta koirastani todella paljon kaikkea uutta.
Ehdottomasti suosittelen kaikkia kokeilemaan hoopersia! Se on todella iloinen harrastus, missä saa tehdä paljon yhdessä koiransa kanssa. Siinä yhteistyö paranee.
Vinkkini on, ettei kannata lannistua, jos ensimmäiset kerrat tuntuvat toivottomilta. Se on nimittäin erittäin palkitsevaa, kun harjoitusten edistyessä huomaa, miten paljon koira ja omistaja arvostavat toisiaan.
Alla olevasta linkistä voit käydä katsomassa, miten Moppe suoriutui hoopersin kokeilutunnilla.
https://www.instagram.com/share/BARJeGyyAp
Koska hoopers on vauhdikas ja siten koiralle rankka laji, on kehonhuolto äärimmäisen tärkeää! Siksi Milla käy Mopen kanssa kehonhuoltotunneilla.
