Rokotteiden tarkoitus on suojata koiraa tautien aiheuttajalta

Ensimmäinen rokotus annetaan yleensä 12 viikon ikäiselle pennulle, mutta sen voi antaa jo 8 viikon iässä. Kyseessä on nelosrokote tarttuvaa maksatulehdusta, parvoa, kennelyskää ja penikkatautia vastaan. Seuraavan rokotuksen vuoro on 16 viikon ikäisenä, jolloin annetaan rabiesrokote ja nelosrokotuksen tehoste. Vuoden ikäiselle koiralle annetaan jälleen tehoste- sekä rabiesrokotus. Tämän jälkeen rokotukset uusitaan 3 vuoden välein. Kennelyskärokote suositellaan otettavan vuoden välein.

Nykyään suositus on yksi nelosrokote sekä rabies yli 16 viikkoiselle pennulle.

Osa eläinlääkäreistä laittaa kaikki rokotukset samalla kertaa, mikä saattaa lisätä rokotusreaktioiden riskiä. Jokaisen koiranomistajan on hyvä tietää, ettei kaikkia rokotuksia tarvitse eikä välttämättä edes kannata ottaa samalla kertaa. Jos rokotteet annetaan eri aikaan, rokotusreaktiotapauksessa tiedetään, mistä rokotteesta reaktio on johtunut.

Leptospiroosirokotteen on kuultu aiheuttavan eniten rokotusreaktioita, koska kyseessä on ns. elävä rokote. Rokote ei ole pakollinen, mutta se on hyvä ottaa suojaamaan koiraa, jos matkustelee paljon Euroopassa. Tosin kyseistä tautia on löytynyt jo useana vuonna myös Suomesta.

Mitä oireita rokotus voi aiheuttaa koiralle?

Suurin osa rokotetuista koirista ei saa mitään oireita. Joskus saattaa esiintyä kirvelyä tai rokotuskohtaan voi nousta pieni patti. Varsinkin rabies- eli vesikauhurokotteen sanotaan yleisesti aiheuttavan pientä kirvelyä, joka usein menee nopeasti ohi.

Rokotteet voivat aiheuttaa myös kuumetta tai ripulia, kuonon ja pään turpoamista, kutinaa ja jopa ihottumaa. Oireet vaihtelevat paljon. Jos oireet ovat vakavia, tarvitaan eläinlääkärin hoitoa. Varsinkin vakava anafylaktinen shokki vaatii välitöntä eläinlääkärin hoitoa. Rokotuksen aiheuttamia kuolemaan johtaneita tapauksia on myös raportoitu.

Reaktiot ilmenevät yleensä tunnin tai muutaman sisällä rokotuksesta. Omistajan kannattaa siis seurata koiraa rokotuksen jälkeen ja olla välittömästi yhteydessä eläinlääkäriin, jos koira saa oireita. Rotukirjo on laaja rokotusreaktio-tapauksissa. Tiedossa ei ole, että joku rotu olisi alttiimpi rokotusreaktioille. Eri rotuiset koirat reagoivat rokotuksiin eri tavalla, mutta koira on myös yksilö: jos joku rotunsa edustaja on saanut oireita, ei se tarkoita sitä, että kaikki samaa rotua edustavat reagoisivat samalla tavalla. Etukäteen ei eläinlääkärikään voi tietää, kuka saa oireita ja kuka ei.

Lääkeyhtiöt tekevät koko ajan kehitystyötä rokotteiden parissa. Ne tutkivat ja testaavat uusia rokotteita sekä keräävät tietoa rokotteistaan ja niiden vaikutuksista. Siksi rokotusreaktioiden raportointi on erittäin tärkeää, jotta rokotteita voidaan kehittää vastaamaan paremmin nykykoirien tarpeita.

Rokotemerkkejä on useita. Ulkomailla saatetaan käyttää erimerkkistä ainetta kuin mitä Suomessa käytetään. Silti kaikki erimerkkisetkin rokotteet antavat suojan. Ulkomailta tuotavan koiran rokotukset on oltava kunnossa ennen kuin tämä voidaan toimittaa uuteen kotimaahansa. Jos rokotukset eivät ole kunnossa, koira ei voi matkustaa eikä osallistua koiratapahtumiin.

Tein pienen kyselyn Facebookissa koirien rokotusreaktioista. Alla muutama saamani vastaus:

• Skotlanninterrierin pentu oli menehtynyt rabiesrokotukseen

• Yhden omistajan mukaan siperianhuskyt ovat herkkiä rokotteille. Lisäksi hänen ystävänsä koira oli menehtynyt ulkomailla rokotukseen.

• Eräs koiranomistaja vastasi, että hänellä on ollut erirotuisia koiria 61 vuoden ajan eikä yksikään ole menehtynyt, vaikka jokainen on rokotettu säännösten mukaan.

Kukaan omista koiristani ei ole saanut rokotteista mitään oireita, vaikka minulla on ollut koiria vuodesta 1994 lähtien. Sen sijaan pipetistä ihoon laitettava punkkilääke aiheutti yhdelle koiralleni pahan ihottuman, joka kuitenkin meni aikanaan ohitse.

Jos koiran jättää rokottamatta, on sillä suurempi riski sairastua vakaviin tauteihin kuin itse rokotus. Parvo ja penikkatauti johtavat usein koiran menehtymiseen.

Epäselvät kuolemantapaukset

Jos koira menehtyy pian rokotuksen jälkeen, on selvitettävä ruumiinavauksella, liittyykö menehtyminen rokotteeseen vai johonkin muuhun tekijään. Ilman ruumiinavausta ei eläinlääkäri pysty diagnosoimaan menehtymisen syytä.

Lähteenä käytetty: internet sekä eläinlääkärin kanssa käyty keskustelu