Salkkaripojat ja Viimamakkara
Teksti ja kuvat: Sirkku Ulvi
Tällä kertaa ei koirakuoro pääse laulamaan omia laulujaan, vaan puikoissa heiluu itse ISO, jonka tehtäväksi jää nyt kertoa karvatrion peloista ja ongelmakäyttäytymisestä. Jos noilta itseltään kysyttäisiin, niin tuskinpa myöntäisivät mitenkään huonosti käyttäytyvänsä tai mitään pelkäävänsä.
Miikku (5 v.)
Naiset ensin eli aloitetaan Miikusta. Tyttö tuli kodinvaihtajana noin yksivuotiaana ja olemassa olleet pelot olivat syntyneet jo tuon ensimmäisen elinvuoden aikana. Miikku kuului tyttäreni laumaan ja tiedän tasan tarkkaan, että siellä on kaikkia koiria kohdeltu erinomaisen hyvin eivätkä pelot ole omistajan aiheuttamia.
Meille tullessaan Miikku oli remmiräyhääjä ja tämän tavan hän oli omaksunut entisen laumansa vanhimmalta jäseneltä, Myrsky-mitteliltä. Myrsky on selvästi koira sieltä vähän aremmasta päästä ja sitä myötä myös vieraat koirat lenkkien varrella ovat saaneet sen tuta. ”Isoveljen” rähistessä Miikkukin katsoi asiakseen rähistä. Ja koska tapa oli opittu – ei perusluonteessa - sen poiskitkeminen oli suhteellisen helppoa.
Toinen samalla tavalla mallioppimisena syntynyt pelko liittyy valjaiden päälle pukemiseen. Myrsky ei siitä pidä ja luimistelee valjaita laitettaessa – mitään suurta show’ta hän ei kuitenkaan laita pystyyn. Tuota touhua on Miikku vierestä seurannut ja erityisen herkästi tunnetiloja aistivana tullut siihen tulokseen, että valjaiden laittaminen on epämiellyttävä ja jotenkin pelottava juttu. Tämäkin toimenpide on saatu hallintaan: tyttö tosin tekee edelleen pikku kierroksen olohuoneen pöydän alle ennen kuin tulee luokseni, mutta ei enää yritä pakoilla eikä näytä siltä, että suorastaan teuraalle oltaisiin viemässä.
Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että tämä mainittu neiti omistaa varsin isot antennit muutenkin. Hän aistii heti niin minun kuin vieraidenkin tunnetilat ja reagoi sen mukaan. Minunkaan ei tarvitse kuin vilkaista koiraa, kun jo tiedän, että taidanpa olla vähän huonolla tuulella – vaikken sitä vielä itse olekaan huomannut.
Autot ja muut moottoriajoneuvot saivat tämän lapsen lähes tolaltaan. Corgi on karjakoira ja karjakoirien periaatteessa kuuluukin reagoida liikkuviin kohteisiin. Miikun kohdalla tässä ei kuitenkaan ollut kyse liikkeen herättämästä vietistä, vaan äänestä ja mahdollisesti tuon äänen aiheuttamasta epävarmuudesta tai pelosta. Kovaa pärisevät mopot ja moottoripyörät ymmärrän hyvin, mutta en sitä, miksi jokin auto sai aikaan sitä kohden hyökkäämisen ja jokin toinen sitten taas ei. Itse en tietenkään mitään eroja äänissä kuullut, mutta Miikulla onkin isot ja tarkat korvat.
Kouluttamalla tuostakin ongelmasta selvittiin ja autot ovat jo vuosia saaneet mennä ja tulla ihan rauhassa. Sen sijaan mopopäristelijöiden kohdalla hyökkäysliike meinaa usein vielä alkaa, mutta sammuu vihjeestä ”anna olla”.
Seppo (5 v.)
Seppo on varsin herkkätunteinen koira ja varmasti maailmaan suurin mielensä pahoittaja. Herkkätunteisuus on ihastuttava ominaisuus ja minusta on vain hyvä, että Seppo elein ja ilmein pystyy niin selvästi osoittamaan, että jokin asia tuottaa mielipahaa – osaanpa sitten itse varoa turhaa alakuloa aiheuttamatta.
Pelokas koira Seppo ei missään tapauksessa ole, mutta yksi kompastuskivi on meidän tiellemme tulla tupsahtanut. Kynsien leikkuu. Se, että siitä on tullut iso ongelma, johtuu niin kynsien rakenteesta kuin siitä, että olen jokusen kerran tullut leikanneeksi kynnen hermoon asti. Seppo-raukan tassuissa kynnen hermo kasvaa samaa vauhtia kuin kynsi eikä kerralla voi napsaista pois edes puolta milliä. Luultavasti jopa se tuottaa epämiellyttäviä tuntemuksia. Viimeisin kynsienleikkuuoperaatio päättyi jo ennen kuin ehti alkaakaan ja minä sain hammasta oikein kunnolla heti, kun sakset kynttä koskettivat. Siihen jäi leikkaaminen ja lähes nollapisteessä ollaan edelleen. Pitkän totuttelun jälkeen olen nyt yhden kynnen leikannut ja mikäli kerrankin tuotan kipua, niin taas on aloitettava alusta.
Infolaatikossa uhteellisen kattava video siitä, kuinka koiraa totutetaan kynsien leikkaamiseen. Pitkä prosessi, mutta kannattaa tehdä, jos koira tuota operaatiota pelkää.
Toinen varsin epäilyttävä asia Sepon elämässä on robottiruohonleikkuri. Yksi sellainen aina satunnaisesti liikkuu meidän ulkoilureittimme varrella olevan omakotitalon pihassa, mutta niin äärimmäisen harvoin, että tuskin edes rupean poikaa sen näkemiseen siedättämään. Riittänee, kun vältämme kyseistä paikkaa iltalenkkien aikaan.
Seppo (5 v.)
Seppo on varsin herkkätunteinen koira ja varmasti maailmaan suurin mielensä pahoittaja. Herkkätunteisuus on ihastuttava ominaisuus ja minusta on vain hyvä, että Seppo elein ja ilmein pystyy niin selvästi osoittamaan, että jokin asia tuottaa mielipahaa – osaanpa sitten itse varoa turhaa alakuloa aiheuttamatta.
Pelokas koira Seppo ei missään tapauksessa ole, mutta yksi kompastuskivi on meidän tiellemme tulla tupsahtanut. Kynsien leikkuu. Se, että siitä on tullut iso ongelma, johtuu niin kynsien rakenteesta kuin siitä, että olen jokusen kerran tullut leikanneeksi kynnen hermoon asti. Seppo-raukan tassuissa kynnen hermo kasvaa samaa vauhtia kuin kynsi eikä kerralla voi napsaista pois edes puolta milliä. Luultavasti jopa se tuottaa epämiellyttäviä tuntemuksia. Viimeisin kynsienleikkuuoperaatio päättyi jo ennen kuin ehti alkaakaan ja minä sain hammasta oikein kunnolla heti, kun sakset kynttä koskettivat. Siihen jäi leikkaaminen ja lähes nollapisteessä ollaan edelleen. Pitkän totuttelun jälkeen olen nyt yhden kynnen leikannut ja mikäli kerrankin tuotan kipua, niin taas on aloitettava alusta.
Infolaatikossa uhteellisen kattava video siitä, kuinka koiraa totutetaan kynsien leikkaamiseen. Pitkä prosessi, mutta kannattaa tehdä, jos koira tuota operaatiota pelkää.
Toinen varsin epäilyttävä asia Sepon elämässä on robottiruohonleikkuri. Yksi sellainen aina satunnaisesti liikkuu meidän ulkoilureittimme varrella olevan omakotitalon pihassa, mutta niin äärimmäisen harvoin, että tuskin edes rupean poikaa sen näkemiseen siedättämään. Riittänee, kun vältämme kyseistä paikkaa iltalenkkien aikaan.
Minun ja tyttärien koirat yhteispotretissa. Hyvin tulevat kaikki toimeen keskenään. Myös kaikki hoidossa olleet vieraat koirat on iloisesti toivotettu tervetulleiksi joukkoon.