Uusi vuosi ja ilotulitteet - jokavuotinen riesa
Teksti: Nella Lämsä ja Sari Barndik
Kuvat: Nella Lämsä, Sari Barndik, Sirkku Ulvi
Uudenvuodenaatto ei ole kaikille vuoden paras päivä. Rakettipelkoisten ja paukkuarkojen koirien omistajille päivä on kaukana riemukkaasta vuodenvaihtumisesta. Omistaja ei voi viedä pelokasta koiraa illan aikana ulos, kun raketit räiskyvät ihan kaikkialla. Sisätiloissakaan paukkeelta ja valojen välkkeeltä ei pysty täysin olemaan piilossa. Monet koiranomistajat toivovatkin joka ikinen vuosi, että raketit jätettäisiin ampumatta kokonaan tai vähintäänkin, että niitä ammuttaisiin vain ja ainoastaan sallitun aikarajan puitteissa.
Sekä ihmisillä että koirilla esiintyy ääniherkkyyttä. Synnynnäisesti ääniherkkä yksilö suhtautuu pelokkaasti kaikenlaisiin voimakkaisiin ääniin, kuten ilotulitukseen tai ukkoseen. Ääniä kohtaan liittyvät pelot pahenevat iän myötä, jos ongelmaan ei puututa. Hoitamaton äänipelko voi laskea yksilön sietokykyä kaikenlaisia ääniä kohtaan niinkin radikaalisti, että se käy reagoimaan myös normaaleihin arjen ääniin kuten liikenteen meteliin, ovien kolahduksiin tai jopa sateen ropinaan.
Ääniherkkä koira reagoi esimerkiksi ilotulitteisiin vinkumalla, läähättämällä tai tärisemällä. Pelätessään koira käyttäytyy levottomasti, hakeutuu ihmisten lähelle tai piiloon, panikoi ja saattaa tehdä tarpeitaan sisälle.
Äänipelkoon liittyvän stressireaktion seurauksena koira voi reagoida ääneen joko aktiivisesti pakenemalla tai passiivisesti jähmettymällä paikoilleen. Ukkoseen useimmat koirat reagoivat jähmettymällä jyrinän ajaksi. Passiivisesti reagoivan koiran hätää omistaja ei välttämättä pidä vakavana, jolloin ongelmaan ei osata hakea ajoissa apua.
Tärkeää äänipelkoa arvioitaessa on huomioida, että koiran pelkoreaktio ei aina liity pelkästään ääneen vaan pelkoon liittyy myös aistimukset ilmanpaineenmuutoksesta (ukkonen), välähdykset (ukkonen ja ilotulitteet) ja hajut (ilotulitteet, aseen laukaisu).
Syyt pelkotilaan ovat hyvin yksilöllisiä ja koirien kohdalla myös rotukohtaisia
Perimä, luonne, ympäristö ja aikaisemmat negatiiviset kokemukset vaikuttavat koiran tapaan reagoida erilaisiin pelottaviin tai äänekkäisiin tilanteisiin.
Hyvin arat yksilöt ovat lähtökohtaisesti alttiimpia peloille siinä missä rohkeat ja vahvaluonteiset koirat ottavat yllättävätkin tilanteet rauhallisesti. Perimällä on vaikutusta pelkoon, sillä emo antaa paljon käyttäytymismalleja pennuilleen. Myös isän luonne vaikuttaa geeniperimän kautta pentujen käyttäytymiseen.
Myös koiran iällä on merkitystä. Pennut suhtautuvat usein – kokemuksen puutteesta johtuen – arkaillen uusiin asioihin ja tilanteisiin, mutta pelko voi kehittyä myös pentuvaiheen jälkeen. Iäkäskin koira voi alkaa pelkäämään jotain, mitä se ei ole aikaisemmin pelännyt.
Koiran sosiaalistuminen
Koiran sosiaalistuminen sijoittuu viikoille 8-14 ja tänä aikana pentu on avoin kaiken uuden oppimiselle. Varovaisuuskäyttäytyminen jatkuu vielä useita viikkoja pidempään, joten nuo sosiaalistumisviikot tulisi hyödyntää mahdollisimman hyvin. Koira tulee totuttaa kaikkiin sellaisiin asioihin, joidenka kanssa sen tulevassa elämässään on tultava toimeen.
Sosiaalistumisjakson aikana pentu tulisi siis altistaa mahdollisimman monipuolisesti tilanteisiin, missä se saa kohdata turvallisesti esimerkiksi lajikumppaneitaan, lapsia, autoja, polkupyöriä, ääniä ja mitä tahansa, mitä pentu joutuu elämässään kohtaamaan.
Kuva: Sirkku Ulvi
Mikäli koira ei näihin tapahtumiin totu pentuna, suhtautuu se niihin myöhemminkin arkaluontoisesti.
Pienellä pennulla pelkotilat voivat yleistyä hyvinkin helposti. Jos omistaja huomaa pennun käyttäytyvän pelokkaasti, tulisi siihen tilanteeseen puuttua saman tien ja tarvittaessa hakea apua koirakoulutuksen ammattilaiselta.
Ilotulitukseen varautuminen
Uuden vuoden juhlintaan, kuten kaikkiin muihinkin ilotulituksin vastaanotettaviin juhlallisuuksiin, tulee varautua hyvin ja varmistaa, että paukkupelkoisella koiralla on mahdollisimman mukavat oltavat.
Käyttäydy itse mahdollisimman normaalisti ja rauhallisesti. Ihmisen käyttäytymisellä koiran pelkotilanteissa on nimittäin valtava vaikutus. Koirat oppivat hyvin äkkiä ihmisen käyttäytymistä peilaten, miten reagoidaan erilaisiin tilanteisiin. Älä myöskään ”surkuttele”, sillä sen on todistettu vahvistavan koiran pelkotilaa.
Pelokasta koiraa ei tulisi ikinä jättää yksin.
Jokaiselle pitäisi olla itsestään selvää, ettei koiraa saa nuhdella sen käyttäytymisestä. Rankaisu ainoastaan lisää jo ennestään aran ja epävarman koiran turvattomuutta ja itseluottamuksen puutetta.
Ilotulitteet on tarkoitettu ilahduttamaan ihmisiä
Älä koskaan ota koiraa mukaan katselemaan ilotulitusta äläkä lähde ulkoiluttamaan koiraa rakettien ampumiselle sallittuna aikana eli aikavälillä 18-02.
Ulkoiluta paukkuarka koira uuden vuoden aattona jo hyvissä ajoin ennen paukkeen alkua ja uudelleen myöhään yöllä ampumisen lakattua.
Minimoi riskit
Ilotulitusten aikana koirien karkaamisriski kasvaa huomattavasti, joten minimoi riskit. Varmista, että koiran hihna sekä valjaat tai kaulapanta ovat ehjät ja tukevat, jotta lemmikki ei saa pelästyessään riuhtaistuksi itseään irti.
On itsestään selvää, ettei koiraa missään tapauksessa saa pitää vapaana aikana, jolloin ilotulitteita ammutaan. Myös aiemmin kovia ääniä pelkäämätön eläin voi säikähtää yllättävää pamausta.
Jos koira peloissaan karkaa rakettien pauketta, on olemassa vaara, että jotain vakavampaa voi tapahtua. Koiralle voi sattua karkumatkalla tapaturma: se voi pakoon rynnätessään jäädä vaikkapa auton yliajamaksi. Koira voi myös olla kadoksissa pitkän aikaa, jolloin onnettomuusriskien määrä kasvaa.
Kannattaa myös huomioida, että ilotulituksia pelkäävä koira voi yhdistää ruudin hajun ilotulitteiden ääneen. Tämän vuoksi karkaamisen vaara on suuri vielä pari päivää ilotulituksen jälkeen.
Apua äänipelkoon
Vaikka pelkoehdollistuminen ei koskaan poistu koiran aivoista, koiran aivot voivat oppia ohittamaan pelon. Koiran äänipelkoa voidaan lievittää erilaisilla harjoituksilla, joiden avulla koira oppii pysymään rauhallisena ikävistä äänistä huolimatta.
On useampia tapoja työstää pois koiran pelkotiloja: vastaehdollistaminen, siedätys, triggerit ja flooding (ärsyketulva). Näitä kaikkia voidaan käyttää yhdessä tai erikseen, mutta siedättyminen saattaa viedä pitkänkin ajan. Hyvien tulosten saavuttaminen voi viedä jopa useita kuukausia, koska harjoituksissa tulee edetä kiireettä koiran oman oppimisvauhdin mukaan.
Koiraa ei saa milloinkaanpatistaa tai pakottaa sitä pelottavaan tilanteeseen, sillä tämä pahentaa pelkotilaa entisestään.
Kun koira pelkää, se lopettaa syömisen (jolloin palkkiot eivät kelpaa). Kun koira pelkää, sen kuulo heikkenee, jolloin se ei enää välttämättä reagoi omistajansa ääneen eikä siten myöskään toimi annettujen vihjeiden mukaan. Ja kun koira pelkää, se ei opi.
Systemaattisella, positiiviseen vahvistamiseen perustuvalla koulutuksella useimmat ääniarat koira saattavat kuitenkin saada tuntuvaa helpotusta ääniyliherkkyyteen.
Kuva: Nella Lämsä
Apuvälineitä äänipelon hoitoon
Systemaattisella koulutuksella useimmat ääniarat koirat saavat tuntuvaa helpotusta ääniherkkyyteen. Terapiaa voidaan tukea Zylkene täydennysrehuvalmisteella. Parhaiden tulosten saamiseksi on hyvä pyytää apua ongelmakoirakouluttajalta tai käytöshäiriöihin perehtyneeltä eläinlääkäriltä.
Jos koirasi pelkää ilotulitusta, kannattaa siihen valmistautuminen aloittaa jo hyvissä ajoin. Lemmikin oloa helpottaa eläinlääkäriasemilta tai apteekista saatavat rauhoittavat feromonivalmisteet, joiden käyttö on hyvä aloittaa noin kaksi viikkoa ennen ilotulituspäivää.
Eläinlääkärit ja ongelmakoirakouluttajat auttavat koirallesi sopivimman valmisteen valinnassa ja antavat ohjeet valmisteen turvalliseen käyttöön. Voit kysyä eläinlääkäriltäsi myös reseptiä ilotulituspäivänä annettavalle lääkitykselle.
Moni on saanut apua ns. ”thundershirt”-manttelista, joka on helppokäyttöinen ja lääkevapaa ratkaisu koiran pelkotiloihin. Thundershirt:n lempeällä, mutta jatkuvalla tasaisella paineella on rauhoittava vaikutus koiran hermostoon.
Thundershirt-painepaidan käyttöä on hyvä harjoitella jo reilusti ennen ilotulituspäivää, jotta paidasta ehtii muodostua koiralle mukavaa olotilaa tukeva “triggeri”.
Paidan käytön voi yhdistää johonkin koiraa miellyttävään tekemiseen kuten esimerkiksi ruuan etsimiseen, puruluun pureskeluun, leikkimiseen tai mukavaan harjoitukseen. Kun koira paita päällään kokee miellyttäviä asioita, niihin liittyvät tunnetilat heräävät koirassa aina, kun paita päälle puetaan ja pelko väistyy. Ja kun koiralla on miellyttävää puuhaa, voivat ympäröivä meteli ja välkkyvät valot jäädä huomiossa taka-alalle.
Kuva: Sirkku Ulvi
Vaihtoehtona lentokenttähotelli kodin sijaan
Mikäli karvainen perheenjäsenesi on hyvin paukkuarka, uusi vuosi kannattaa viettää ilotulitteiden ulottumattomissa. Helsingissä lentokenttähotellit ovat jo useamman vuoden ajan tarjonneet paukkeesta kärsiville lemmikeille ja näiden omistajille täydellisen uudenvuoden viettopaikan, sillä lentoaseman läheisyydessä rakettien ampuminen on kielletty.
Monet lentokenttähotellit ovat konseptoineet uudenvuoden, ja tarjolla on monipuolisia majoituspaketteja koiraperheille. Koirat eivät ole hotelleissa pelkästään turvassa paukkeelta, vaan myös kaiken huomion keskipisteenä. Paketit nimittäin sisältävät hemmottelua koirille, illallisen omistajille joko ravintolassa ilman koiria tai erikseen koirille omistetussa tilassa, missä myös nelijalkaisille on katettu oma buffet-pöytä.
Majoituspaketit on otettu heti alusta alkaen hyvin vastaan, ja ne myydäänkin loppuun lähes saman tien, kun tulevat tammikuussa myyntiin.
Kokemus lentokenttähotellista uutena vuotena
Kollegani Sari Barndikin valloittava Oreo-koira kärsii paukkuarkuudesta. Oreo reagoi ilotulitteisiin läähättämällä, tärisemällä ja piiloutumalla pöydän alle tai sohvan taakse. Siksi Sari päätti viime vuonna viettää vuodenvaihtumisen Helsinki-Vantaan Clarion hotellissa.
Tässä Sarin kokemuksia uudesta vuodesta lentokenttähotellissa
Kokonaisuudessaan me molemmat – sekä minä että Oreo – olimme todella tyytyväisiä vierailuun.
Hotelli oli järjestänyt koirille mukavaa ohjelmaa. Me kokeilimme ”koiratanssia”, mikä oli todella hauskaa meistä molemmista. Kun koiralla on mieluista tekemistä, ulkoa mahdollisesti kuuluvat äänet ja paukkeet unohtuvat.
Oreo sai tulla mukaani illalliselle. Koirille oli ruokasaliin katettu oma herkkupöytä, mistä valitsimme Oreolle uuden vuoden erikoisherkut. Aamupalallakin koiraperheille oli varattu oma tila, missä oli tarjolla erilaisia kuivaruokavaihtoehtoja nelijalkaisille perheenjäsenille.
Illallisella oli aivan superkiva tarjoilija, joka kertoi, että uusi vuosi on todella monen työntekijän mielestä ”vuoden paras työpäivä”. Hän toivoo aina työvuoroa uudeksi vuodeksi, jotta pääsee palvelemaan valloittavia koiravieraita.
Vaikka hotellissa oli paljon koiria, sujui kaikki leppoisasti eikä varsinaisia ”järjestyshäiriöitä” syntynyt. Kaikki olivat äärimmäisen hyvin käyttäytyviä vieraita, vaikka henkilökunta saikin välillä mojovat haukut. Palaute otetiin kuitenkin aina hymyssä suin vastaan.
Saipa palautteenantaja aina välillä kiitokseksi myös rapsutuksia ja kehuja. Oreollakin itsetunto kasvoi huomattavasti, kun se kuuli jatkuvasti olevansa ”hieno poika”.
Ainoa, mikä oli ikävää, oli ulkona kuuluva ilotulitteiden meteli. Hotelliin sisään ei siis kuulunut lainkaan mitään ääniä, mutta heti ulos mentyämme pauke oli kova. Melkein kaikki koirat iskivät jarrut kiinni heti muutaman metrin jälkeen.
Yllätyin kovasti, miten pitkä äänen kantama on, vaikka alueella ei saa ammuskella raketteja.
Tästäkin huolimatta annamme Clarionille täyden kympin turvallisesta ja hauskasta uudesta vuodesta!
Terveisin, Sari ja Oreo
